{"id":1218,"date":"2021-03-04T18:49:25","date_gmt":"2021-03-04T18:49:25","guid":{"rendered":"https:\/\/nodig.fi\/bar\/"},"modified":"2024-02-27T19:20:58","modified_gmt":"2024-02-27T19:20:58","slug":"bar","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/nodig.fi\/fi\/bar\/","title":{"rendered":"Marjat"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Marjat<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

KARVIAISKATASTROFEJA<\/strong><\/h4>\n

Karviaiset ovat herkkua. Lapsena Vallerinnassa niit\u00e4 oli punaisia ja keltaisia; pensaista tuli satoa joka vuosi. Halusin ilman muuta karviaisia my\u00f6s Tallbackaan.<\/p>\n

Heti ensimm\u00e4isen\u00e4 istutusvuonna 2016 maahan saatiin Lepaan punaista<\/b><\/i> ja Hinnonm\u00e4en keltaista<\/b>, 6 kumpaakin. Kuivuus vaivasi pensaita, kuten v\u00e4h\u00e4n kaikkea alkuvuosina, kasteluvett\u00e4 ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti eik\u00e4 katetta heti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Nyt ajattelen my\u00f6s ett\u00e4 maan raju muokkaus verotti varmasti pieneli\u00f6kantaa ja vaikeutti pensaiden kasvuunl\u00e4ht\u00f6\u00e4. Sato on ollut kohtuullinen, vaikkakin kuivuus on kiusannut kovasti. Viime vuonna asennettu kasteluj\u00e4rjelm\u00e4 toivottavasti auttaa jatkossa.<\/p>\n

Kun suunnittelimme uuden puolen istutuksia, halusin lis\u00e4\u00e4 karviaisia. L\u00f6ysin Savonlinnan taimiston sivuilta j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n kuuloisia lajikkeita, joita halusin kokeilla: Anna Viksne, Avenite ja Kursun keltainen<\/b><\/i>.<\/p>\n

Istutuskes\u00e4 oli kauhean kuiva, samoin seuraava. Kursun keltainen osoittautui hauraimmaksi, taimia kuoli. Tyhjiksi j\u00e4\u00e4neisiin kohtiin istutimme Lepaanpunaista, kovin suruissamme. Ja sitten iski tuholaiskatastro , karviaispisti\u00e4isten toukka-armeija.<\/p>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2020 perkasin intohimoisesti uusinta viljelysmaatamme kuntoon, enk\u00e4 ollut riitt\u00e4v\u00e4sti hereill\u00e4 pensaitten ohi iltasella horjuessani. Kun huomasin oudon paljaat oksat oli tuho jo pitk\u00e4ll\u00e4. Hups vaan ja lehdet oli sy\u00f6ty. Huutelimme apua ja neuvoja viisailta, saimmekin. Mekaanista torjuntaa toukkia noukkimalla, m\u00e4ntysuopaa, rikki\u00e4, petohy\u00f6nteisi\u00e4, alasleikkuu.\u2026 h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4. Koetimme m\u00e4ntysuoparuiskutuksia, kanta pieneni, mutta tuhoaalto tuli uudestaan ja uudestaan. Pensaat jaksoivat kasvattaa uusia lehti\u00e4 toukkien sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi. Min\u00e4 itkin katsellessani noitten kirottujen elukoitten joukkovoimaa.<\/p>\n

Jotakin oli teht\u00e4v\u00e4. Mit\u00e4?<\/p>\n

Pohdin erikoisten lajikkeiden mahdollista alttiutta, olinko valinnut jo alunperinkin huonosti? Tulin kuitenkin siihen tulokseen, ett\u00e4 taimien k\u00e4rsim\u00e4 kuivuus oli altistanut ne, ei niink\u00e4\u00e4n lajike. Voivatko taimet toipua? En tied\u00e4 vastauksia, mutta olen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt yritt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 yhden kes\u00e4n. Aion hoitaa maata EMa-lioksella, lis\u00e4t\u00e4 viherkatetta, vahvistaa siis kasvia. Koetan tarkkailla pisti\u00e4isten elinkiertoa ja torjua toukkia ajoissa, mekaanisesti ja m\u00e4ntysuopaliuoksella. Jos osoittautuu, ett\u00e4 tulos on samanlainen tyhjien risujen rivist\u00f6 kuin vuonna 2020, kaivan koko rivin, 46 pensasta yl\u00f6s, itken aikani, ja rakennan vihannesviljelypenkkej\u00e4 tilalle.<\/p>\n

VADELMAUNELMIA<\/strong><\/h4>\n

\"\"<\/p>\n

Rakensimme vadelmarivej\u00e4 jo ensimm\u00e4isen\u00e4 istutusvuonna, kolmea lajiketta punaista Jatsi, Muskoka ja Ottawa<\/b><\/i> ja yksi keltainen syysvadelma Gold Fall<\/b><\/i>. Tukirakennelma n\u00e4ytti alkuun t\u00e4lt\u00e4. Rautalankatuenta toimii sin\u00e4ns\u00e4 ihan hyvin, mutta vaatii kyll\u00e4 v\u00e4lilankoja. On uskomatonta miten korkeiksi vatut kasvavat ja miten kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kovin harvalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kasvusto t\u00e4yttyy. Opiskelemme edelleen sopivaa leikkaustiheytt\u00e4.<\/p>\n

Vadelma on ollut paras marjamme alkuvuosina, luotettava, kuivuutta siet\u00e4v\u00e4 ja nopea.<\/p>\n

Syksyn 2020 retki Pohjanmaalle, Blomqvistin taimistoon laajensi vadelmansukuisten marjojen luetteloa. Mustavadelma<\/b> Rubus occidentalis \u2019Bristol<\/i>\u2019, Alaskanvatukka<\/b> Rubus spectabilis \u2019Olympic double<\/i>\u2019, Sinivatukka Rubus caesius ovat aivan uusia tulokkaita meill\u00e4. Mansikkavadelma, tay- vadelma<\/b> ja karhunvatukka<\/b> saivat t\u00e4ydennyst\u00e4. Japaninvatukka kasvaa kolmatta vuotta ja tuotti jo satoakin.<\/p>\n

HERUKOITA<\/strong><\/h4>\n

Aloitimme 2016 seitsem\u00e4ll\u00e4toista mustaviinimarjalla, kuudella punaisella, kuudella valkoisella ja tusinalla vihre\u00e4ll\u00e4. Lajikkeet silloin olivat \u00d6jebyn, Ben Tron, Punahilkka, Valkoinen Hollantilainen ja Wilma<\/i>. Min\u00e4 pidin ja pid\u00e4n valtavasti mustaherukasta, pensaan ulkomuodosta, marjojen tunnusta ja mausta sek\u00e4 tietysti ihanasta mustaherukan tuoksusta. Vihre\u00e4 viinimarja on melko uusi tuttavuus, sellaisia ei lapsuudessani ollut. Maku on upea, makeampi kuin toiset herukat ja sanotaan, etteiv\u00e4t linnut n\u00e4kisi marjoja. T\u00e4t\u00e4 eiv\u00e4t kokemuksemme juuri tue, mutta viherherukat ovat totisesti herkullisia! Punaherukasta en juuri v\u00e4lit\u00e4, mutta lajikenimi oli niin satumainen, ett\u00e4 sorruin. Punahilkka on runsassatoinen, mutta marjat ovat kooltaan pieni\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6hemmin hankimme lis\u00e4\u00e4 mustaherukkalajikkeita, Marski, Mikael<\/b><\/i> ja Savonlinnan taimistosta ylistetty Titania<\/b><\/i> . (Suomalaisen kasvinjalostuksen huipputuote. K\u00e4sitt\u00e4\u00e4ksemme suosituin ja eniten viljelty lajike Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Ruotsalaisten rekister\u00f6im\u00e4 lajike vuodelta 1984. Risteytys: Altajskaja Desertnaja x [Consort x Kajaanin Musta]. Alunperin risteytysjalostus on tehty Suomessa. Titania tuottaa hyvin suuria ja laadukkaita marjoja, joissa on hyv\u00e4 ja imel\u00e4 aromi. Kypsyv\u00e4t l\u00e4hes yhdenaikaisesti. Eiv\u00e4t varise helpolla. Eiv\u00e4tk\u00e4 halkeile tai repeile. Marjat kest\u00e4v\u00e4t hyvin my\u00f6s konepoiminnan j\u00e4lkeisen rasioinnin. Markkina arvostaa t\u00e4llaisen rasiamarjan korkeaan kilohintaan ja hehtaarituotto on viljelij\u00e4lle korkea. Pensas on eritt\u00e4in voimakas- ja pystykasvuinen. Talvenkest\u00e4vyys hyv\u00e4 tai eritt\u00e4in hyv\u00e4, h\u00e4rm\u00e4nkest\u00e4vyys erinomainen. T<\/i><\/span>itania on t\u00e4ysin ruosteenkest\u00e4v\u00e4 (immuuni).<\/b><\/i><\/span> <\/i><\/p>\n

Omaa terveen\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 lajikkeena pitk\u00e4aikaisen tuotantokyvyn. Satotaso pinta-alaa kohti on huikea. Itsepoimintatilat ovat meille raportoineet keskivertosadon olevan noin puolitoista normaalia \u00e4mp\u00e4rillist\u00e4\/ pensas. Soveltuu oikein hyvin tietysti my\u00f6s konekorjuuseen. Ainoa mustaherukan myyntitaimilajikkeemme, sill\u00e4 varteenotettavaa haastajaa Titanialle emme ole l\u00f6yt\u00e4neet. Useista lajikekokeiluista huolimatta.<\/i><\/span>)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viime kes\u00e4n\u00e4 kaivoimme yl\u00f6s loppuunpalvelleet mansikat ja p\u00e4\u00e4timme istuttaa tilalle valkoista ja vihre\u00e4\u00e4 viinimarjaa, kahdeksan kumpaakin, lajikkeet Valkoinen Hollantilainen<\/b><\/i> ja Venny<\/b><\/i>.<\/p>\n

Aronia – uskomattoman terveellinen, helppo viljelt\u00e4v\u00e4 ja tuntematon<\/strong><\/h4>\n

Marja-aronia on ollut minulle rakas jo pitk\u00e4\u00e4n. Sauvon puutarhaan hankin aroniapensaita, koska ne ovat kauniita, nopeakasvuisia ja ennenkaikkea vaatimattomia – maaper\u00e4 siell\u00e4 oli kurjaa hiesua. Alkuun hieman harmittelin marjojen outoa makua ja puisevuutta, mutta sitten keksin kuivata ja rouhia ne. Yhdess\u00e4 makeapihlajan marjojen kanssa tulos on huipputuote aamujogurttiin.<\/p>\n

Tallbackassakin aroniapensaat taisivat ensimm\u00e4isen\u00e4 istutuslistalla, 40 kappaletta kahteen eri riviin, lajikkeena tuttu Viking. Nyt kuudentena vuonna saimme jo kunnolla satoa. Aronia tapaa olla luotettava ja varma, se ei yleens\u00e4 koe t\u00e4ysi\u00e4 katovuosia eiv\u00e4tk\u00e4 tuholaiset sit\u00e4 juuri vaivaa. Kev\u00e4\u00e4n pitk\u00e4 kylmyysjakso tai kuivuus tietysti verottaa satoa.<\/p>\n

Aronian marjoja on kansanl\u00e4\u00e4kinn\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytetty pitk\u00e4\u00e4n. Se tehostaa vastustuskyky\u00e4 ja auttaa toipumisessa. Marja-aroniassa vaikuttavat ainesosat, erityisesti antosyaanit ja flavonoidit sek\u00e4 polyfenolit ovat m\u00e4\u00e4rilt\u00e4\u00e4n omaa luokkaansa muihin puutarhamarjoihin verrattuna. Tallbackassa aronian tummanvioletti terveysmehu puristetaan tuoreista marjoista ja pakastetaan my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten. J\u00e4ljellej\u00e4\u00e4nyt aines kuivataan ja rouhitaan. N\u00e4in tuoreitten marjojen hiukan \u201dkurkkuun takertuva\u201d tanniinisuus katoaa ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain kaikki hyv\u00e4.<\/p>\n

Aronia on my\u00f6s kaunis pensas, kuvassa syysv\u00e4rin hehkua<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

<\/h4>\n

Mustaseljan paluu puutarhaan<\/b><\/h4>\n

Mustaselja on ollut unohduksissa ja joutunut huonoon valoon. Se on sekoittunut marjojensa puolesta k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaan terttuseljaan ja sit\u00e4 on pidetty myrkyllisen\u00e4. Olen iloinen ett\u00e4 meill\u00e4 Tallbackassa kasvaa kolme isoa pensasta, joista saamme nyt jo paljon satoa.<\/p>\n

Olemme halunneet kaikissa tapahtumissamme tarjota tulijoille tervetuliaismaljan seljankukkamehua mineraalivedell\u00e4 ter\u00e4stettyn\u00e4. Se on ihana puutarhajuoma ja maistuu kes\u00e4lt\u00e4! Viime vuonna 2021 my\u00f6s marjat ehtiv\u00e4t kypsy\u00e4, joten saimme talteen marjamehua. Siit\u00e4 ja aroniamehusta olemme tehneet tosi tummaa kotiviini\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on selvennyksen vuoksi mainittava, ett\u00e4 raa\u2019at mustaseljanmarjat aiheuttavat vatsavaivoja. Vain t\u00e4ysin kypsi\u00e4 marjoja tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Mustaseljaa on k\u00e4ytetty l\u00e4\u00e4kekasvina jo ammoisista ajoista, Hippokrates kutsui kasvia \u201dl\u00e4\u00e4kekaapiksi\u201d.\u2006 \u2006 Skandinaavisessa mytologiassa mustaseljalla on ollut vahva suojelija, kissojen vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaunuissa ajeleva Freja, rakkauden, hedelm\u00e4llisyyden ja kauneuden jumalatar. Joidenkin kirjoitusten mukaan yksi Frejan lempinimist\u00e4 oli Hyllemor, mustaselja\u00e4iti ja Frejan uskottiin asuneen mustaseljassa! Mustaseljamehu on vahva ase erilaisia infektioita vastaan. Sen ainesosat vahvistavat vastustuskyky\u00e4 monin tavoin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

MARJASINIKUUSAMA<\/strong><\/h4>\n

Lonicera caerulea var. kamtschatica<\/em><\/p>\n

Sinimarjakuusamaa on vuosisatojen ajan k\u00e4ytetty it\u00e4isess\u00e4 Aasiassa ja Japanissa sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisiin tarkoituksiin ett\u00e4 marjana. Se jos mik\u00e4 ansaitsee nimityksen supermarja, Kamtschatkan niemimaalla sit\u00e4 kutsutaankin nimell\u00e4 \u201dikuisen nuoruuden marja\u201d. Vasta 1950-luvulla siit\u00e4 alettiin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 jalostaa maukkaampia lajikkeita, 90-luvulla jalostusta tehtiin my\u00f6s Kanadassa. 2000-luvulla kasvin suosio on kasvanut valtavasti. Suomessakin on jo useita kaupallisia viljelmi\u00e4.\"\"
\nMarjat ovat makeita, aromaattisia, sopivan hapokkaita, kasvi on talvenkest\u00e4v\u00e4, helppohoitoinen eik\u00e4 sill\u00e4 ole vakavia tauteja. Marjat ovat hyvin k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia ja lajikevalikoima on runsas. Oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 mekin haluamme! P\u00e4\u00e4dyimme aluksi kolmeen lajikkeeseen Vostorg, Silginka ja Rebekka. Istutimme taimet, 48 kpl, vuonna 2018 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ajankohta oli onneton, kes\u00e4n kuivuus oli koitua kohtalokkaaksi. My\u00f6hemmin olemme hankkineet lis\u00e4\u00e4 joitain kanadalaisia lajikkeita, l\u00e4hinn\u00e4 varmistamaan p\u00f6lytyst\u00e4. Oikeastaan mit\u00e4\u00e4n \u201dven\u00e4l\u00e4isi\u00e4\u201d tai \u201dkanadalaisia\u201d lajikkeita ei olekaan, vaan kaikki ovat monien lajien risteymi\u00e4. Toivon ja uskon ett\u00e4 pensaamme alkavat kasvaa reippaammin nyt kun ovat saaneet reilun kerroksen kompostia ja haketta juurelleen syksyll\u00e4 2021.
\nSinimarjakuusama on hyvin aikainen. Sen p\u00f6lytys voi vaarantua kev\u00e4\u00e4n kylmyyden takia, p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t aina ole aktiivisia niin varhain. Marjat kypsyv\u00e4t usein jo viikkoa paria ennen ensimm\u00e4isi\u00e4 mansikoita. Ne ovat helppoja poimia, pensaat ovat piikitt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

PUNAMARJAKANUKKA<\/strong><\/h4>\n

Cornus mas<\/em><\/p>\n

Pohjolassa kanukat tunnetaan koristekasveina. Euroopassa punamarjakanukalla on pitk\u00e4 historia ravinto- ja l\u00e4\u00e4keaineena ja k\u00e4sity\u00f6materiaalina. Uudet aikaisemmin kypsyv\u00e4t lajikkeet ehtiv\u00e4t valmiiksi meill\u00e4kin, jopa Pohjanmaalla vy\u00f6hykkeell\u00e4 4, jossa Leif Blomqvist on tehnyt uraauurtavaa ty\u00f6t\u00e4 kasvin tunnettavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi. Aikainen kukinta lienee suurin ongelma. Me Tallbackassa istutimme pensaiden juurille aikaisin kukkivia imik\u00f6it\u00e4 houkuttelemaan mahdollisia kimalaisia.
\nPensas antaa suuren sadon ja voi el\u00e4\u00e4 hyvin vanhaksi. Punamarjakanukan marjat ovat keskikokoisia, pisaranmuotoisia ja makeanhappamia. Kun luin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa t\u00e4st\u00e4 marjasta suositteli saksalainen kirjoittaja kanukkaj\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4. Olin myyty. N\u00e4it\u00e4 on saatava!
\nTallbackaan haettiin punamarjakanukoita syksyll\u00e4 2020 Blomqvistin taimistosta. Tuolloin h\u00e4nell\u00e4 oli nelj\u00e4\u00e4 eri lajiketta, ja kev\u00e4isen tasavuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ni kunniaksi hankimme ne kaikki, vaikka hinta hirvittikin. Lajikkeet olivat Nikolka, Jantarnyj, Kovolowy Merte ja Juliusz. Luullakseni kaksi niist\u00e4 on punaista, yksi keltainen ja yhdest\u00e4 ei l\u00f6ydy oikein mit\u00e4\u00e4n tietoa. Puola on vaikea kieli!
\nMy\u00f6s kanukkamme saivat syksyll\u00e4 2021 kompostia ja haketta, ensimm\u00e4isen talven koettelemukset olivat kovia. Toivon kovasti ett\u00e4 kev\u00e4t 2022 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo valoisammalta.<\/p>\n

SARJAHOPEAPENSAS\/KOREANSK SILVERBUSKE<\/b><\/h4>\n

Eleagnus umbellata<\/i><\/p>\n

Hopeapensas tunnetaan kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 koristepensaana, joita kasvatetaan teiden varsilla. Pensas on siis varsin kest\u00e4v\u00e4 ja vaatimaton. Mutta my\u00f6s pienet marjat ovat oikeita terveyspillereit\u00e4.
\nNiit\u00e4 on helppo ker\u00e4t\u00e4, paljon mukavampi kuin sukulaismarja tyrni\u00e4. Laji umbellata ei tuota lainkaan juurivesoja. Tallbackassa hopeapensas kasvaa hyvin aurinkoisessa paikassa ja huonossa maassa autotallin p\u00e4\u00e4dyss\u00e4. Yhdess\u00e4 timjamin kanssa se selvi\u00e4\u00e4 hyvin ankarissa olosuhteissa. Vuonna 2021 saimme ensimm\u00e4iset marjat.<\/p>\n

JOSTAKARVIAINEN<\/strong><\/h4>\n

Ribes nidigrolaria<\/em><\/p>\n

Jostamarja on karviaisen, harokarviaisen ja mustaherukan risteytys. Kasvi on voimakaskasvuinen, sen versot ovat l\u00e4hes piikitt\u00f6m\u00e4t. Marjat ovat raakana vihre\u00e4t ja muuttuvat v\u00e4hitellen punaisiksi ja lopulta mustiksi. Ne ovat isompia kuin mustaherukalla mutta pienempi\u00e4 kuin karviaisella. Maussa sanotaan olevan vivahteita kummastakin. Jostakarviainen on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen.<\/p>\n

NELIMARJA<\/strong><\/h4>\n

Ribes aureum<\/em><\/p>\n

Nelimarja on kultaherukan lajike. Nimi viittaa kasvin hyviin ominaisuuksiin: aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 pensas on t\u00e4ynn\u00e4 ihanasti tuoksuvia keltaisia kukkia, kes\u00e4ll\u00e4 marjoja ja syksyn ruska on upea. Pensas on kest\u00e4v\u00e4 ja helppohoitoinen. Tallbackassa meill\u00e4 on toistaiseksi vasta lajiketta Black Pearl, mutta hankintalistalla on my\u00f6s upean oranssi Orangesse.<\/p>\n

MANSIKKAVADELMA<\/b><\/h4>\n

Rubus illecebrosus<\/i><\/p>\n

Mansikkavadelma on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 tuttavuus. Se on matala pensas, joka levi\u00e4\u00e4 maanalaisin versoin kuten vadelma. Marjat ovat suuria, muistuttavat sek\u00e4 vadelmaa ett\u00e4 mansikkaa. Suuret kukat houkuttavat hy\u00f6nteisi\u00e4. Marjat sopivat koristeiksi kakkuun, sill\u00e4 maku on melkoisen vaatimaton upeaan ulkomuotoon verraten.<\/p>\n

MINIKIWI<\/b><\/h4>\n

Actinidia kolomikta<\/i><\/p>\n

Uusi-Seelanti on kuuluisa kiwihedelmist\u00e4\u00e4n (Actinidia deliciosa), mutta Actinidia suvun lajeja on monta. Actinidia kolomikta on per\u00e4isin etel\u00e4siperiasta ja talvenkest\u00e4v\u00e4 my\u00f6s meill\u00e4. Maussa sen ei sanota h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n yht\u00e4\u00e4n kaupan hedelmille, p\u00e4invastoin. Hedelm\u00e4t ovat pieni\u00e4, noin 2cm. Minikiwi on useimmiten yksikotinen ja siksi tarvitaan emi- ja hedekasveja. Poikkeuksena lajikkeet Annikki ja Dr. Szymanowski.
\nHankimme Tallbackaan paitsi nuo mainitut itsep\u00f6lytteiset lajikkeet my\u00f6s Annan ja Adamin. Rakensimme n\u00e4ille k\u00f6ynn\u00f6ksille oman paikan puutarhamme l\u00e4mpimimm\u00e4lt\u00e4 kohdalta, l\u00e4hell\u00e4 taloa.<\/p>\n

SASKATOON \/ MARJATUOMIPIHLAJA<\/b><\/h4>\n

Amelanchier alnifolia<\/i><\/p>\n

Saskatoon on ollut t\u00e4rke\u00e4 marja pohjois-amerikan intiaaneille. Jalostusty\u00f6 p\u00e4\u00e4si vauhtiin 1900- luvun alussa. Smoky, lajike jota meill\u00e4kin on, oli ensimm\u00e4isi\u00e4 kaupallisia menestyksi\u00e4. Kanadassa viljely on suurta bisnest\u00e4. Menestyst\u00e4 selitt\u00e4nee marjan monipuolisuus, helppo viljelt\u00e4vyys ja talvenkest\u00e4vyys. Marja on ravintoarvoltaan verrattavissa mustikkaan. Maku on hyvin makea.<\/p>\n

PENSASMUSTIKKA<\/strong><\/h4>\n

Mustikka on rakastetuimpia luonnonmarjojamme. My\u00f6s lastenlapset pit\u00e4v\u00e4t siit\u00e4. Heille ei ole vaikea keksi\u00e4 ohjelmaa mustikan satoaikaan.
\n\"\"
\nEnnen pensaitten istutusta pohdimme silti kannattaisiko ty\u00f6h\u00f6n ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ryhty\u00e4. Er\u00e4s syy t\u00e4h\u00e4n oli, ett\u00e4 jo vuonna 2016 olimme istuttaneet pensasmustikoita koemieless\u00e4 n\u00e4hd\u00e4ksemme menestyisiv\u00e4tk\u00f6 ne. Yleisesti ottaenhan mustikka haluaa happamamman maaper\u00e4n mit\u00e4 meill\u00e4 on tarjota. Ja aivan oikein, tulos oli huono. Niinp\u00e4 ryhdyimme maanparannusprojektiin, ajoimme rhodomultaa rinteeseen viinitarhan yl\u00e4puolelle. Vuonna 2018 istutimme rinteeseen viisi rivi\u00e4 mustikoita, lajikkeet Gold Traube ja Blue Crop. Seuraavana vuonna lis\u00e4simme viel\u00e4 yhden rivin lajikkeilla North Blue ja North Country, yksi kuollut taimi korvattiin lajikkeella Patriot. Aiemmin testatut lajikkeet olivat Aino, Alvar, Arto ja Chandler. T\u00e4m\u00e4 alue t\u00e4ytyy luultavasti kunnostaa ja taimet istuttaa uudelleen.<\/p>\n

Mutta taimet eiv\u00e4t tahtoneet menesty\u00e4 nytk\u00e4\u00e4n. Er\u00e4s syy oli varmasti kes\u00e4n kuivuus. Kasteluj\u00e4rjestelm\u00e4n asennus 2020 paransi tilannetta. Viime vuonna saimme ensimm\u00e4isen, vaikkakin vaatimattoman sadon. Pensaat ovat nyt\u2006 \u2006 saaneet hevosenlantaa, lannoittamatonta turvetta ja puuhaketta juurelleen. Edellytykset hyv\u00e4ll\u00e4 kasvulle ovat olemassa.<\/p>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marjat KARVIAISKATASTROFEJA Karviaiset ovat herkkua. Lapsena Vallerinnassa niit\u00e4 oli punaisia ja keltaisia; pensaista tuli satoa joka vuosi. Halusin ilman muuta karviaisia my\u00f6s Tallbackaan. Heti ensimm\u00e4isen\u00e4 istutusvuonna 2016 maahan saatiin Lepaan punaista ja Hinnonm\u00e4en keltaista, 6 kumpaakin. Kuivuus vaivasi pensaita, kuten v\u00e4h\u00e4n kaikkea alkuvuosina, kasteluvett\u00e4 ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti eik\u00e4 katetta heti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Nyt ajattelen my\u00f6s ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"elementor_header_footer","meta":{"inline_featured_image":false,"site-sidebar-layout":"no-sidebar","site-content-layout":"page-builder","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"disabled","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"disabled","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-1218","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"\nMarjat - Tallbacka No Dig Oy Ab<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/nodig.fi\/bar\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Marjat - Tallbacka No Dig Oy Ab\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Marjat KARVIAISKATASTROFEJA Karviaiset ovat herkkua. Lapsena Vallerinnassa niit\u00e4 oli punaisia ja keltaisia; pensaista tuli satoa joka vuosi. Halusin ilman muuta karviaisia my\u00f6s Tallbackaan. Heti ensimm\u00e4isen\u00e4 istutusvuonna 2016 maahan saatiin Lepaan punaista ja Hinnonm\u00e4en keltaista, 6 kumpaakin. Kuivuus vaivasi pensaita, kuten v\u00e4h\u00e4n kaikkea alkuvuosina, kasteluvett\u00e4 ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti eik\u00e4 katetta heti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Nyt ajattelen my\u00f6s ett\u00e4 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/nodig.fi\/bar\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tallbacka No Dig Oy Ab\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/TallbackaNoDig\/\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-02-27T19:20:58+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/nodig.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/hallonrad.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/bar\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/bar\\\/\",\"name\":\"Marjat - Tallbacka No Dig Oy Ab\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/bar\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/bar\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/03\\\/hallonrad.jpg\",\"datePublished\":\"2021-03-04T18:49:25+00:00\",\"dateModified\":\"2024-02-27T19:20:58+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/bar\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/bar\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/bar\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/03\\\/hallonrad.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/03\\\/hallonrad.jpg\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/bar\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Hem\",\"item\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Marjat\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/\",\"name\":\"Nodig - Tallbacka Tr\u00e4dg\u00e5rd\",\"description\":\"\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/#organization\",\"name\":\"Tallbacka No Dig Oy Ab\",\"url\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/02\\\/no_dig.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/02\\\/no_dig.png\",\"width\":814,\"height\":814,\"caption\":\"Tallbacka No Dig Oy Ab\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/nodig.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/TallbackaNoDig\\\/\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Marjat - Tallbacka No Dig Oy Ab","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/nodig.fi\/bar\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Marjat - Tallbacka No Dig Oy Ab","og_description":"Marjat KARVIAISKATASTROFEJA Karviaiset ovat herkkua. Lapsena Vallerinnassa niit\u00e4 oli punaisia ja keltaisia; pensaista tuli satoa joka vuosi. Halusin ilman muuta karviaisia my\u00f6s Tallbackaan. Heti ensimm\u00e4isen\u00e4 istutusvuonna 2016 maahan saatiin Lepaan punaista ja Hinnonm\u00e4en keltaista, 6 kumpaakin. Kuivuus vaivasi pensaita, kuten v\u00e4h\u00e4n kaikkea alkuvuosina, kasteluvett\u00e4 ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti eik\u00e4 katetta heti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Nyt ajattelen my\u00f6s ett\u00e4 […]","og_url":"https:\/\/nodig.fi\/bar\/","og_site_name":"Tallbacka No Dig Oy Ab","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/TallbackaNoDig\/","article_modified_time":"2024-02-27T19:20:58+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/nodig.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/hallonrad.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/nodig.fi\/bar\/","url":"https:\/\/nodig.fi\/bar\/","name":"Marjat - Tallbacka No Dig Oy Ab","isPartOf":{"@id":"https:\/\/nodig.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/nodig.fi\/bar\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/nodig.fi\/bar\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/nodig.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/hallonrad.jpg","datePublished":"2021-03-04T18:49:25+00:00","dateModified":"2024-02-27T19:20:58+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/nodig.fi\/bar\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/nodig.fi\/bar\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/nodig.fi\/bar\/#primaryimage","url":"https:\/\/nodig.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/hallonrad.jpg","contentUrl":"https:\/\/nodig.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/hallonrad.jpg"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/nodig.fi\/bar\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Hem","item":"https:\/\/nodig.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Marjat"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/nodig.fi\/#website","url":"https:\/\/nodig.fi\/","name":"Nodig - Tallbacka Tr\u00e4dg\u00e5rd","description":"","publisher":{"@id":"https:\/\/nodig.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/nodig.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/nodig.fi\/#organization","name":"Tallbacka No Dig Oy Ab","url":"https:\/\/nodig.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/nodig.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/nodig.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/no_dig.png","contentUrl":"https:\/\/nodig.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/02\/no_dig.png","width":814,"height":814,"caption":"Tallbacka No Dig Oy Ab"},"image":{"@id":"https:\/\/nodig.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/TallbackaNoDig\/"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nodig.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nodig.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/nodig.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nodig.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nodig.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1218"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/nodig.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2041,"href":"https:\/\/nodig.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1218\/revisions\/2041"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nodig.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}