{"id":1209,"date":"2021-03-04T18:35:13","date_gmt":"2021-03-04T18:35:13","guid":{"rendered":"https:\/\/nodig.fi\/gronsaker\/"},"modified":"2024-02-28T15:32:26","modified_gmt":"2024-02-28T15:32:26","slug":"gronsaker","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/nodig.fi\/fi\/gronsaker\/","title":{"rendered":"Vihannekset"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Vihannekset<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

KAALIA KAIKKIALLA?<\/h4>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Olen aina ollut suuri kaalin yst\u00e4v\u00e4. Tavallinen valkokaali on hyv\u00e4\u00e4, varhaiskaalina taivaallista, ruusukaalit maultaan ja muodoltaan aivan vastustamattomia, parsakaali vihre\u00e4\u00e4 voimaa, hapankaalia olen hakannut saavikaupalla…En ole kuitenkin juuri viljellyt kaalia aiemmin. Olen pit\u00e4nyt sit\u00e4 erityisosaajien alana ja ajatellut sen vaativan valtavan vahvan, hyv\u00e4n maan ja pakostakin torjunta-aineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kaalista kun pit\u00e4v\u00e4t kaikki, eik\u00e4 sadosta j\u00e4\u00e4 viljelij\u00e4lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuin tyhj\u00e4ksi kalutut lehtiruodit. Brassica suku on huikean suuri ja kun aloimme kasvattaa lehtivihanneksia pitopalveluille, oli pakko uskaltaa. Lehtikaalista se alkoi, vaikka ensimm\u00e4isen vuoden yksil\u00f6t alkoivatkin tuottaa satoa vasta syksyll\u00e4 kun kylmyys hyydytti tuholaiset. Kaali vaatii paljon ravinteita; se huomio johti maanparannus-, bokashi- ja kateviljelysuunnitelmiin.<\/p>\n

Viime vuoden lehtikaaliviljely onnistui kohtalaisesti, Red Russian<\/b> tuotti h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4sti satoa kuukausitolkulla. Jaksoimme touhuta harson kanssa syyskuulle, joten tuholaiset pysyiv\u00e4t kurissa. Ahkera sadonkorjuu vei luultavasti kasvien voimia loppukes\u00e4\u00e4 kohti, tulevana kasvukautena on lis\u00e4lannoitusta annettava joko nokkosveden, bokashiliuoksen tai viherkatteen muodossa. Ensi vuoden yksi t\u00e4rke\u00e4 lehtivihannes on edelleen lehtikaali<\/b>, mutta uutuutena aiomme panostaa my\u00f6s suippokaaliin<\/b>. Meid\u00e4t vakuutti (j\u00e4lleen) Lena Israelsson, joka arvostaa suippokaalia kovasti varhaisvihannesherkkuna. Erityisesti h\u00e4n rakastaa punaista suippokaalia, jo kertaalleen h\u00e4vinneeksi luultua Kalibosta<\/b>. Se on parhaimmillaan juuri korjattuna ja raakana salaattina. Sen kerrotaan olevan my\u00f6s erinomainen hapatettuna. Muista kaalikasveista mainittakoon palmu- tai mustakaali<\/b> ja j\u00e4nn\u00e4 varsiparsakaali<\/b>.<\/p>\n

Kaalia aiomme kasvattaa kasvutunneleissa ja samettikukkien kaverina. On huikean hauskaa n\u00e4hd\u00e4 miten onnistumme.<\/p>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

AASIALAINEN KUPERKEIKKA<\/strong><\/h4>\n

 <\/p>\n

My\u00f6nn\u00e4n auliisti olleeni pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n jopa vastahankainen mit\u00e4 tulee aasialaisiin lehtivihanneksiin (ja muuhunkin ruokaan). Id\u00e4n kulttuuri ei ole erityisesti kiehtonut minua koskaan, enk\u00e4 uskonut vihannestenkaan puhuttelevan. Olinpa v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, onneksi.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset yritykset aasialaisten vihannesten parissa olivat hapuilevia. Vasta sareptansinapin<\/b> ja mizunakaalin<\/b> intensiiviviljely lavakauluksessa ja harsonhupun alla alkoi paljastaa lajien hienoutta. Upeita hienoja lehti\u00e4 nopeasti ja paljon! Viime teimme ensimm\u00e4iset kes\u00e4kylv\u00f6t tatsoi<\/strong>ta, daikon<\/b>ia, komatsuna<\/b>a ja paksoita. Tulos ei viel\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 huimannut, mutta se todisti, ett\u00e4 kannattaa jatkaa! Ensi kaudella on ainakin daikon eli japaninretikka<\/b> vahvasti esill\u00e4. Se sopii korealiasen kimchin valmistukseen, ruoka jotahapankaalin yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 ehdottomasti haluan maistaa. Muitakin id\u00e4n ihmeit\u00e4 toki kasvatamme: kiinalainen ruohosipuli eli kiinansipuli<\/b> on ollut suosikkini jo puutarhakoulun ajoista asti. Lehtikaali ’<\/b>Red Russian<\/b><\/i>’<\/b> on ihana, murea ja maukas. Shungiku eli kruunusuvikakkara<\/b> ja malabarinpinaatti<\/b> ovat viihtyneet kasvilavoissa jo pitemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ihaninta ja haastavinta aasialaisissa herkuissa on onnistua niiden kylv\u00f6ajankohdassa tai oikeammin, sovittaa niiden aikataulu varhaisvihannesten aikatauluun ja vaihteleviin kes\u00e4s\u00e4ihin. Liian aikaisin ei saa kylv\u00e4\u00e4, Suomen suven valoisuus ei suosi lyhyen p\u00e4iv\u00e4n kasveja. Toinen harmillinen seikka on tietysti se, ett\u00e4 useimmat n\u00e4ist\u00e4 ihanuuksista ovat kaalikasveja ja sukunsa tavoin hyvin alttiita hy\u00f6nteistuhoille. Kaaliverkko tai harso on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n

PARSA<\/b><\/h4>\n

Ensimm\u00e4iset parsat istutimme 2017, lajike Xenolim. Kaivoimme syv\u00e4n ojan johon taimet tai oikeastaan juurakot toinen toisensa per\u00e4\u00e4n aseteltiin ja sitten peiteltiin. Tuolloin parsan vierell\u00e4 oli viel\u00e4 runsaasti tilaa ja siin\u00e4 kasvoi maa- artisokkaa. Tilanne meinasi karata hallinnasta, maa-artisokka kun on varsin hanakka levi\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kasvamaan valtaisan suureksi. Suurella vaivalla ja moneen otteeseen noukimme kaikki mukulat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 ja jatkoimme parsapenkki\u00e4 puolitoistakertaiseksi. T\u00e4m\u00e4n uuden istutuksen pohjalle laitoimme bokashia, olimme juuri p\u00e4\u00e4sseet alkuun bokashoinnissa. Tulos oli mykist\u00e4v\u00e4. Uusi kylv\u00f6s kasvoi aivan valtavasti ja ilmi\u00f6m\u00e4isen nopeasti. Parsanviljelyss\u00e4 on ehk\u00e4 vaikeinta hillit\u00e4 itsens\u00e4 pari ensimm\u00e4ist\u00e4 vuotta ja antaa viljelm\u00e4n olla rauhassa. Juuriston pit\u00e4\u00e4 saada voimistua ennenkuin satoa aletaan korjata.
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 muovasimme penkit uusiksi ja viljelimme alkukev\u00e4\u00e4st\u00e4 v\u00e4likasvina onnistuneesti retiisi\u00e4 ja v\u00e4hemm\u00e4n onnistuneesti kyss\u00e4kaalia.
\n\"\"<\/p>\n

KURPITSAN VUOSI 2021<\/b><\/h4>\n

T\u00e4m\u00e4 on ihana juttu! Ja vannon etten edes tiennyt t\u00e4st\u00e4, kun viljelyskiertoa marraskuussa suunnitellessani laskeskelin, ett\u00e4 saadaksemme kaalikasveille riitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4livuosia tarvitsemme lis\u00e4\u00e4 vihannesviljelyalaa. Niinp\u00e4 l\u00e4hdimme toteuttamaan uusia penkkej\u00e4 suoraan nurmikolle. N\u00e4iss\u00e4 ajattelin ensivuonna kasvattaa kurpitsoja. Ja sitten l\u00f6ysin Lena Israelssonin kirja Gourmet tr\u00e4dg\u00e5rd ja Run\u00e5bergs fr\u00f6er- sivuston. Se oli sitten menoa.<\/p>\n

Olemme toki viljelleet kes\u00e4kurpitsaa ennenkin, kokeilleet ja ihastuneet Kabochaan<\/strong>, saaneet muutamia talvikurpitsoja kompostikasaviljelyst\u00e4. Mutta ett\u00e4 talvikurpitsoja on vaikka muotoisia, v\u00e4risi\u00e4 ja makuisia ja ett\u00e4 ne s\u00e4ilyv\u00e4t kuukausia ja ett\u00e4 ne maultaan ja rakenteeltaan soveltuvat erinomaisesti uunissa paahdettaviksi, sosekeitoksi, vihannespataan…Minulle on j\u00e4\u00e4nyt lapsuudesta hiukan huono muisto kurpitsas\u00e4ilykkeest\u00e4, joka oli \u00e4ll\u00f6tt\u00e4v\u00e4n makeaa eik\u00e4 tuntunut miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 rakenteeltaankaan. Ensit\u00e4 paitsi pit\u00e4nyt pakollista neilikoistakaan. Mutta ett\u00e4 kurpitsa olisi jotakin ihan muuta! Huimaa. Ja sitten viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4: kes\u00e4kurpitsan ei tarvitse olla mauton raaka- aine, jonka hyv\u00e4 puoli on vain tavaton satoisuus. Ei, vaan kes\u00e4kurpitsa voisi oikeasti maistua kes\u00e4kurpitsalle! N\u00e4in luvataan esimerkiksi lajikkeesta Costata Romanesco<\/strong>, jota ensi kes\u00e4n\u00e4 viljelemme. Sen maku ja tuotto kuuluu olevan ylivoimainen ja erityismaininnan ansaitsevat suuret hedekukat joita muodostuu paljon. Ylellisint\u00e4 on jos hedelm\u00e4t korjaa sormenkokoisina ja kukka viel\u00e4 kiinni hedelm\u00e4ss\u00e4 – niin pienet kurpitsat maistuvat parhaimmalta!<\/p>\n

Ja 16 muuta lajiketta, kahdessa noin 40 metri\u00e4 pitk\u00e4ss\u00e4 penkiss\u00e4. Luultavasti vanha viisaus pit\u00e4\u00e4 edelleen paikkansa eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki suostu it\u00e4m\u00e4\u00e4n saati kasvamaan ja tuottamaan hedelm\u00e4\u00e4, mutta varmasti osa onnistuu. Maltan tuskin odottaa!<\/p>\n

Vuoden uutuus: : TALLBACKA MIX<\/strong><\/h4>\n

Vuonna 2021 tutustuimme NO DIG-metodiin ja Charles Dowdingin opetuksiin. Se on muuttanut suuresti tapaamme viljell\u00e4, mutta my\u00f6s ajatuksiamme siit\u00e4, mit\u00e4 haluamme viljell\u00e4. Viel\u00e4 muutama hetki sitten olin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 salaatinviljely on turhaa. Kasvaahan ihania villivihanneksia kaikkialla! Muutto pois lapsuusajan tutuilta pellonvierilt\u00e4 muutti ajatuksiani jo hieman, ei ole ihan helppoa tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 mit\u00e4kin kannattaisi etsi\u00e4. T\u00e4ysin toisiin ajatuksiin tulin kuitenkin kokeiltuani Dowdingin tapaa kasvattaa salaattia.<\/p>\n

Sesongin 2022 suuri uutuus tulee olemaan salaattisekoitus TALLBACKA MIX!\u2006 \u2006 Dowdingin kehitt\u00e4m\u00e4 viljelymetodi mahdollistaa jatkuvan sadonkorjuun ja tarjolla oleva lajikekirjo on huikean suuri. Tarjoamme siis koko ajan muuttuvan sekoituksen makuja, v\u00e4rej\u00e4 ja muotoja. Osa lajeista on meille uusia, mutta peruspohjana k\u00e4yt\u00e4mme sidesalaattia, kaalikasveja ja pinaattia.
\nMukana on monivuotisia lajeja kuten suolahein\u00e4\u00e4, maksaruohoa ja k\u00f6ynn\u00f6spinaattia. Suurin osa lajeista on maultaan mietoja, mutta sekoituksessa on aina my\u00f6s kirpakoita yll\u00e4tyksi\u00e4: wasabinoa, villirukolaa, sinappia tai isovesikrassia. Mukaan mahtuu muutama Suomessa melkoisen tuntematon salaattikasvi, esimerkkin\u00e4 Amaranthus-suvun kasvit ja japaninyrttiputki mitsuba ja yrttin\u00e4 tutumpi pikkuluppio. Tulemme panostamaan MIXin ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n, pakkaamme kaunista ja rapean mehev\u00e4\u00e4 pureskeltavaa.
\n\"\"<\/p>\n

Vuoden vihannes: TOMAATTI <\/strong><\/h4>\n

Suomeksi<\/a><\/p>\n

uutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry. on nimennyt vuoden vihannekseksi tomaatin. Hyv\u00e4 niin, Tallbacka Tr\u00e4dg\u00e5rd haluaa olla mukana, vaikkei t\u00e4m\u00e4 aivan k\u00e4rkituote meille olekaan.<\/p>\n

Viime vuonna 2021 saimme ensimm\u00e4iset tomaatit uudesta kasvihuoneesta. Hellekausi tuotti vaikeuksia, l\u00e4mp\u00f6tila nousi hirvitt\u00e4v\u00e4n yl\u00f6s, auttamatta yli optimin, mutta tomaatit selvisiv\u00e4t hengiss\u00e4. Itse asiassa ne selvisiv\u00e4t ihmeen tervein\u00e4 syksyn kylmiin asti, helteet vain pys\u00e4yttiv\u00e4t kehityksen hein\u00e4kuussa.<\/p>\n

Ensi vuodeksi olemme hankkineet seuraavia lajikkeita:<\/p>\n